Kolme vuotta nukleusjalostusta

Kolme vuotta sitten Figen jalostusohjelmassa tehtiin merkittävät uudistukset. Tuolloin jalostuksessa siirryttiin kahden yleisrodun jalostuksesta kolmen linjan jalostukseen ja Matriarkkalinjojen jalostusohjelmassa siirryttiin tiiviimpään nukleusjalostusohjelmaan. Samassa rytäkässä syntyi uusi isälinja Figen Muskeli ja emälinjojen jalostukseen kehitettiin Matriarkkaindeksi (MA-indeksi).

Sianjalostus on pitkäjänteistä tulevaisuuden tuotantokapasiteettia parantavaa työtä. Vaikka jalostusprosesseja tehostetaan koko ajan ja jalostustavoitteitakin päivitetään aika-ajoin, tulee kokonaisuus pitää mielessä jatkuvasti eikä osaoptimointiin kannata sortua. Käytännössä tämä tarkoittaa pienempää perinnöllistä edistymistä yksittäisissä ominaisuuksissa – mutta kokonaisuus etenee haluttuun suuntaan määrätietoisesti.

Lihan laatua jalostetaan meitä kaikkia varten

Lihan laatu on hyvä esimerkki kokonaisuuden huomioivasta jalostusohjelmasta. Vaikka lihan laadulla ei ole tuotannon tehokkuuden kanssa mitään tekemistä, on se silti meille kaikille ketjun toimijoille elintärkeä ominaisuus. Kylläisessä markkinassa vain laatutekijöillä on mahdollista erilaistua markkinoilla ja siten saavuttaa myös taloudellista hyötyä.

Figen jalostusohjelmassa lihan laatu on ollut mukana koko ajan. Jalostettavia lihan laatuominaisuuksia ovat lihan pH ja väri. Jalostusprosessien tuloksena on perinnöllinen edistyminen toivotuissa ominaisuuksissa. Geneettiset trendit kertovat, että lihan laatuominaisuuksissa meillä on hieno positiivinen kehitys vuodesta 2011 saakka.

Nukleusjalostusohjelmalla takana kolme tiivistä vuotta

Pitkäjänteisyys ei tarkoita sitä, etteikö jalostusprosesseja -ja tavoitteita tulisi tehostaa ja muuttaa tarpeen tullen. Jalostusohjelman tehon suhteen on aina parannettavaa, mutta pääsääntöisesti voimme kolmen vuoden kokemuksella sanoa, että uudistus on ollut onnistunut. Figenin jalostusohjelmassa on saavutettu molemmilla roduilla selvä tasokorotus.

Myös ominaisuuskohtaisesti perinnöllinen edistyminen on ollut etukäteisten kaavailujen mukaista. Esimerkiksi suhteellisen suuren painotuksen MA-indeksissä saavan pahnuekoon perinnöllinen edistyminen vuositasolla on noin 0.25 porsasta/pahnue.

Jalostusohjelman viilaaminen jatkuu hyväksi osoittautuneella tiellä. Tämän vuoden aikana tulemme arvioimaan jalostustavoitteeseen tarvittavat muutokset ja uudistamme jalostusarvojen laskennat.

Indeksien standardointi

Nukleusjalostusohjelman tehostumisen myötä myös indeksien standardointi, joka on osa jalostusarvojen laskentaa, on vuoden alusta muutettu siten, että standardoinnin vertailuryhmään sisällytetään ainoastaan emälinjoja jalostavien tilojen (nukleusjalostustilojen) eläimiä.

Standardoinnissa vertailuryhmän indeksiarvojen jakauman keskiarvo asetetaan 106:een ja hajonta 10:een. Näin tiedetään esimerkiksi, että vertailuryhmän sioista vain 2,2 %:lla indeksi on suurempi kuin 126.

Kun vertailuryhmä aiemmin sisälsi kaikkien PossuNet -seurannassa olevien emakkotilojen puhdasrotuisia eläimiä, vertailuryhmän geneettinen taso jäi nukleusjalostustilojen tasoon nähden alhaiseksi, minkä seurauksena nukleusemakoiden indeksit kohosivat. Uuden nukleuseläimiin pohjautuvan standardointimuutoksen myötä nukleusjalostuksessa pystytään helpommin tunnistamaan huippuyksilöt. Uudistuksella ei ole suurta vaikutusta tavallisten porsastuotantotilojen indeksitasoon.